Kommunalbestyrelsimi maajip aallaqqaataani ivertinneqareernitta kingorna siunnersuutigisimasakka Inunnik isumaginninnermi Ataatsimiitsitaliamut saqqummiunneqarsimasut pillugit oqariartuutiga innuttaasunut apuukkusuppara.
Siullertut
Narsami ilaqutariit illuat piffissami kingullermi inissaqarniarnikkut ajornartorsiorpoq. Taannalu suliniarfigineqarnissaa tulleriiaarneqarnissaannut tullinnguuppoq, pissutigalugu Narsami kommunip allaffianni inissisimaqqaarallarneq iluatsinngitsoq erseraluttuinnarmat.
Tullertut
Nanortalimmi ilaqutariit illuat kommunip inissiaataani inissisimasut, tattoqittumik suliartortariaqartarneri amerlanertigullu peqqissutsimut akornutaasumik inissisimalersimasumik. Aamma Kommune Kujalleq tamaat isigalugu katsorsaaniarnikkut ajornartorsiutaasartoq, soorlu Nanortalimmi katsorsaaniartoqartillugu sumiiffissaaleqineq aallaavigalugu katersugaasivimmiisinneqartariaqartarneri ilaatigullu katersortarfimmiitariaqartarneq peqqutaalluni katsorsartittussat uniinartartut amerlasoorujussuupput. Nanortalimmi ilaqutariit illoqalertariaqarnera konferancertarfilimmik pilersitsinissaq siunnersuummik inunnik isumaginninnermik ataatsimiitsitaliap akuersissutigaa, 2022-imullu kissaatigineqartuni aappassaaneerneqalerpat Kommune Kujallermi qaqinneqartussaavoq neriuutigaaralu Kommunalbestyrrelse tamakkiisumik akuersissutigiumaaraa. Nanortalik ilaqutariit illoqalerpat siunissami iluaqutaasussaavoq, Kommune Kujallermut ilaqutariit angajoqqaat meeqqaminnut akisussaaffimmik tigusinissaanut annertuumik sunniuteqartussaammat. Minnerunngitsumik oqariartuutigaara ilaqutariinnut katsorsartilluni pikkorissarneqarnissap ornigineqalernissaa ilimagilluinnarakku.
Pingajuattut.
Kinguaasiutitigut innarligaasimanermik siusinaartumik iliuuseqartoqarnerulernissaanut peqqinnissaqarfiit politeeqarfiillu suleqatigiillualernissaanut piffissanngorpoq, iliuuseqarnissaq meeqqat ukiukinneraniit katsorsarneqartalernissaat periarfissaalertariaqarpoq, meeqqallu illersorneqarnissaat annertuumik suliniarfigisariaqarlutigu.
Sisamaattut.
Nanortalimmi tarnimikkut innarluutillit angutit inaat peqqinnanngitsumik angerlarsimaffeqartinneqarnerat iliuuseqarfigineqarnissaa tulleriiaarinermut ilanngunneqassaaq. Oquttumik aammalu kiassarneqarnerat peqqinnanngilluinnartumik inissisimatiinarneqarneri allannguiffigisariaqarparput.
Tallimaattut
Piffissanngorpoq Kommune Kujallermi meeqqanik inuusuttunullu iliuuseqartoqarnissaa. Meeqqani inuusuttunillu Kommune Kujalleq tamaat isigalugu taarsiarsaartalernera ilutigalugu annertuumik pinerlunnerit aallartipput. Angajoqqaat akisussaaffimmik tigusinissaanik sammisaqartinneqartariaqalerput, aamma meeqqat inuusuttullu paasititsiniaaffigineqaqqittariaqalerput. Ilaatigut Kommune Kujallermi aningaasatigut taama inissisimatilluta pisariaqarpoq siusinaartumik iliuuseqarfigineqarnissaa. Immikkut taasariaqartoq tassaavoq Nanortalimmi pisoqarfiungaatsiaqattaarpoq piffissami sivitsortumi. Imminut toqunnissamik eqqarsaateqartut ukiukilligaluttuinnarnerat, tillinniarnerit, aserorterinerit, illunut tillinniarnerit, ikiaroornartoq, imigassarlu atugaarujussuarpoq, kinguaasiutitigut kannguttaattuliornerit. Tamakku iliuuseqarfigineqavittariaqarput piaarnerpaamik. Iliuuseqarfiginngikkutsigit kommunimut suli akisuninngortussatut inissisimavoq. Suliffeqarfiit, ilaqutariit illui, politeeqarfiit, peqqinnissaqarfiit, palaseqarfiit, suleqatiginissaanut isumaqatigiissusiortariaqarsoraara.
Arfernattut.
Meeqqat angerlarsimaffiup avataanut inissinneqarsimasut, ilaatigullu ukiorpassuarnik inissinneqarsimasut iliuuseqarfiginissaat ukiuni sisamanik sulinissamik siunnersuussiornikuuvunga. Siullermik oqarusuppunga ilaqutariit illuannik peqalerutta angajoqqaat suleqatiginerisigut meeqqaminnik nukissaqaleqqinnissaanik iliuuseqarfigineqassapput, akisussaaffimmik meeqqanik isumassuisinnaanerannik pikkorissarlugit imaluunniit katsorsaanikkut meeqqat angajoqqaaminni peroriartortinneqarnissaat anguniarlugu. Angajoqqaat akisussaaffimmik tiguseqataanissaannik kaammattuutigaara siunissamilu ilaqutariit ingerlallualeqqinnissaanik suliniarfigineqassallutik.
Inussiarnersumik
Pipaluk Larsen Petersen
Inunnik isumaginninnermik siulittaasoq (IA)